Suomen Viikkolehdessä 19/2006 julkaistu artikkeli
Takaisin aloitussivulle


Raamatun maailmankuva, dinosaurukset ja kärsimyksen ongelma
Jan Nummensalo


Jumala totesi luomistyöstään sen tultua valmiiksi: ”Katso, se oli sangen hyvää”1. Tunnemme kaikki sen verran Raamatun Jumalaa, että käsitämme nykyisessä maailmassa olevan kärsimyksen ja pahuuden kuitenkin olevan vastoin Hänen olemustaan. Tämä on luonnollista, sillä Raamatun mukaan ”sangen hyvää” -vaihe päättyi syntiinlankeemukseen.15 Monet ihmiset, tämän tekstin kirjoittaja mukaan lukien, erehtyvät kuitenkin jossain vaiheessa elämäänsä ajattelemaan nykyisen maailman ilmentävän sellaisenaan Jumalan olemusta. Tämä ei ole totta, vaikka Hänen iankaikkinen voimansa on toki maailmankaikkeudessa vieläkin nähtävissä24.

Narnia -kirjasarjan kirjoittaja, professori C.S Lewis totesi: ”Kristityillä on suuri etu muihin ihmisiin verrattuna, mutta ei siksi, että hän olisi vähemmän langennut tai vähemmän tuomion alainen eläessään tässä langenneessa maailmassa, vaan siksi, että hän tietää olevansa langennut ihminen langenneessa maailmassa.” Ilman tätä tietoa käsityskykymme ja ymmärryksemme Jumalasta, itsestämme, toisista ihmisistä ja luomakunnasta jää tosiaan pahasti vaillinaiseksi.

Mitä Raamattu sanoo langenneesta maailmasta

Kun syntiinlankeemus muutti alun harmonian, koko maailma joutui taipumaan katoavaisuuden alle.13 Jeesuksen opettamassa rukouksessa anotaankin: ”Tapahtukoon Sinun tahtosi myös Maan päällä niin kuin Taivaassa”,5 myös heprealaiskirjeen kirjoittaja toteaa: ”nyt emme vielä näe kaikkea Hänen (Jeesuksen) valtansa alle asetetuksi”6. Tämä on tärkeä huomio, maailmassa asiat eivät todellakaan vielä tapahdu ”hyvin”.

Raamattu kuvaa nykyistä, langennutta maailmaa ”pahan vallassa olevaksi maailmaksi”7. Matteuksen ja Luukkaan Evankeliumeissa kuvataan meidän asuvan ”pimeydessä” ja ”kuoleman maassa ja varjossa” joille loistaa valkeus Jeesuksessa.34 Valmistaakseen meille ulospääsyn tästä katastrofista Jumala antoi ainoan poikansa jossa ”Jumala sovitti maailman itsensä kanssa”.14

Raamatun Sanan mukaan kuolema tuli maailmaan vasta Aadamin synnin kautta.2 Tämä näkyy osin myös siinä, että alussa Jumala antoi eläimille ja ihmisille syötäviksi ruohot ja kasvit, ei lihaa.3 Ihmisille lupa lihan syömiseen annettiin vasta vedenpaisumuksen jälkeen,30 tällöinkin tosin veren syöminen jäi kielletyksi31 (sama rajoitus välitettiin myöhemmin myös juutalaiselle kansalle ja pakanakristityille32, 33).

Tulee aika, jolloin tämä maailmanaika päättyy ja Jeesus tulee asettamaan kaiken taas kohdalleen. Kun tämä tapahtuu, Jumalan valtakunta saapuu myös näkyvällä tavalla, kun se nyt vielä on täällä vasta näkymättömästi, sisäisesti Jeesuksen omissa sekä heidän keskellään.18 Muun muassa heprealaiskirje viittaa kuitenkin mahdollisuuteen maistaa tulevan maailmanajan voimia jo tässä maailmanajassa.19 Jeesus ennusti evankeliumeissa tästä puhuessaan esim. sairaiden parantamisista ym. merkeistä.23 Toistaiseksi nuo merkit ovat kuitenkin vain häivähdyksiä ja tunnusmerkkejä todistukseksi ihmisille Jumalan todellisuudesta ja hyvyydestä, eivät metodi tehdä meistä haavoittumattomia ja kuolemattomia tässä ajassa.

Kristitty ja kärsimys

Jobin kirja kuvaa vanhurskaan miehen ankaria kärsimyksiä. On hyvä huomata, miten paha tuli aina Jumalan vastustajalta, saatanalta, jota Raamattu kutsuu ”tämän maailman ruhtinaaksi”.4 Jumala ei kuitenkaan ollut välinpitämätön, vaan antoi rajoittavia määräyksiä siitä, mihin asti saatana sai pahoissa mielihaluissaan mennä vanhurskaan Jobin kiusaamisessa. Mielestäni Jobin kirjan pääsanoma on, että kaiken kärsimyksenkin keskellä olemme Jeesuksen yhteydessä turvassa.38

Jobin menestysteologi-ystävät kehtasivat väittää Jobille, että tämän kokema kärsimys oli mahdollista vain Jobin syntien vuoksi, eihän vanhurskas voisi heidän mielestään muuten joutua moisiin kärsimyksiin. Kärsimys voi tosiaan joskus olla tuomio synneistä,35 mutta meidän ei tule jakaa tuomioita niin että joudumme itse tuomittaviksi.36 Nyt tietenkin joku nykypäivän menestysteologi voi väittää, että vanhurskaan kärsimys kuuluisi vain Vanhan Liiton aikaan. Tällöin on hyvä vilkaista, miten monta kertaa Jeesus, Paavali ja muut UT:n kirjoittajat todistavat Kristukseen uskovien kärsimyksistä tässä maailmassa.38

Ihminen on langennut ihminen

Raamatun mukaan ”liha sotii henkeä vastaan”.20 Voisiko sen selvemmin sanoa? Silti eräs korkeasti oppinut teologi arvioi 04.04.06 Ajankohtaisen Kakkosen Jumala Ilta –ohjelmassa, että homoseksuaalisuuden toteuttaminen on luonnollista eikä sitä voi sanoa synniksi, koska syy voidaan määrittää lihaamme. On kuulemma löydetty geenejä, jotka altistavat homoseksuaalisuudelle. No, on myös löydetty geeni, joka altistaa ihmisen alkoholismiin, eikä se silti saa useimpia tekemään johtopäätöstä, että alkoholismi on luonnollinen asia, johon ei tarvitsisi etsiä apua. Jälleen kyseessä on se harhainen ajatus, että mikä on tässä maailmassa, on Jumalan tahto ja luonnollista.

Syntiin langennut maailma on täynnä pahuutta, joka on myös sisäisesti ihmisessä. Kristitty on edelleen myös osa tätä maailmaa, vaikka hänellä onkin Jumalan Pyhä Henki. Paavalin mukaan emme koskaan tule niin jaloiksi, etteikö meidän tulisi valvoa itseämme lihamme heikkouden vuoksi.22 Raamatun mukaan lihan synnilliset taipumukset tulee Pyhän Hengen ja toisten ihmisten yhteydessä ja avulla kohdata ja voittaa, eikä hyväksyä luonnollisena osana ihmisyyttämme. Se, mikä on meille luontaista, on usein vihollisuutta Jumalan kanssa.21 Tämä asettaa meille myös haasteen pyhitykseen, ilman läheistä yhteyttä Jeesukseen emme voita heikkouksiamme.25

Tieteellinen maailmankuva ei tunne lankeemusta

Charles Darwin kehitti aikoinaan suositun filosofian jossa ajatellaan, että elämä kehittyi hitaasti valtavan pitkien ajanjaksojen aikana satunnaisten mutaatioiden, kärsimyksen, kuoleman ja jatkuvan eloonjäämistaistelun kautta, joka edelleen jatkuu. Darwin tiedosti evoluutioteoreettisen mallinsa hankaluuden suhteessa ajatukseen hyvästä Jumalasta. Darwin kirjoitti: ”Tarkoitukseni ei ollut kirjoittaa ateistisesti, mutta… maailmassa on niin paljon kärsimystä.”

Evoluutioteoreettinen maailmankuva alleviivaa jatkuvasti ajatusta, että maailma olisi aina ollut perusolemukseltaan sellainen kuin nykyäänkin. Vuoden alussa Opetusministeri Antti Kalliomäki (sd.) ilmaisi huolensa evolutiivisen maailmankuvan mahdollisesta kyseenalaistamisesta kristillisissä kouluissa. Alkuperäkysymykset ovatkin todella erittäin merkittäviä määritellessään meille käsitystämme maailmasta, itsestämme ja sitä kautta käsitystämme Jumalasta.

Piispa Wille Riekkisen kutsumana Suomessakin tunnetuksi tullut piispa John Shelby Spong Yhdysvalloista on surullinen esimerkki väärän maailmankuvan vaikutuksesta uskoon. Spong kirjoittaa: “Darwin tuhosi myös primitiivisen myytin Jeesuksesta. Tämä myytti väittää, että alussa oli täydellinen luomakunta, missä ihmiset lankesivat syntiin ja siksi tarvitsevat pelastajaa. Mutta Darwin sanoo, ettei ollut mitään täydellistä luomistyötä, vaan luominen jatkuu edelleen. …Näin kertomus Jeesuksesta, joka tulee pelastamaan meidät syntiinlankeemuksesta, on järjetön kertomus. …Kuinka siis voisimme kertoa kertomusta Jeesuksesta voimalla ja vakaumuksella ihmiskunnalle, joka ei ole langennut syntiin vaan on ainoastaan keskeneräinen.” Nyt piispa Spong saarnaa ylösnousemusta, neitseestä syntymistä jne. vastaan ja on kirjoittanut mm. teoksen: "Miksi kristinuskon on muututtava tai kuoltava?"27

Yliluonnollisen mahdollisuus unohdetaan

Länsimainen luonnontiede pyrkii lähtökohtaisesti etsimään puhtaasti materialistisia ratkaisuja. Mikäli pyritään ratkaisemaan kysymys elämän ihmeestä, mutta ratkaisuun ei saa käyttää Jumalaa tai yliluonnollista selittävänä tekijänä, mitä voidaan odottaa vastaukseksi? Vaikka evoluutioteoreettiset ajatusrakennelmat usein törmäävät ristiriitoihin sen kanssa, mitä maailmasta tiedämme, niistä pidetään kiinni. Harvardin yliopiston evoluutiobiologi Richard Lewontin kommentoi: ”Tiede ei voi sallia jumalallista jalkaa oven väliin".27

“Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet ja ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden muuttaneet katoavaisen ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi."8 Kärsimyksen ongelma korostuu, jos unohdamme syntiinlankeemuksen ja Sanan selkeän ilmoituksen: ”Itse luomakuntakin on tuleva vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen. Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa hamaan tähän asti.”9 Jeesuksen sana saddukeuksille on varoituksena myös meille: ”Te eksytte, koska ette tunne kirjoituksia, ettekä Jumalan voimaa”,10 toisaalla taas ”Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella, pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä Kristukseen”.11

Raamatun maailmankuva on historiaa

Koska Raamatun maailmankuva esitetään sekulaarissa mediassa monesti taruna monien muiden joukossa, on syytä huomauttaa, että näin ei asia suinkaan ole. Maailmassa on kolme suurta monoteistista uskontoa: kristinusko, juutalaisuus ja islam, joille kaikille Vanha Testamentti on yhteistä perintöä. Vedenpaisumus -legendoja on kerätty maailmalta vielä nyt, tuhansia vuosia tapahtuman jälkeen lähes 300 kpl eri kansanheimojen ja kielten keskuudesta.26 Monet em. legendoista ovat lähes täysin yhteneväisiä Raamatun ilmoituksen kanssa ja niitä löytyy ympäri maailmaa aina pohjoisen eskimoista Australian aboriginaaleihin.

Vedenpaisumuslegenda, Havaiji

"Ihmiset olivat tulleet niin pahoiksi että Kane rankaisi heidän pahuutensa tulvalla. Nu'u ja hänen kumppaninsa pelastuivat menemällä suureen kanoottiin johon oltiin rakennettu ikäänkuin talo jossa oli katto, Kane antoi sen heille. Kanootti sisälsi kaikenlaisia asioita ja Nu'u hallitsi kaikkea kuin päällikkö. Tulvan jälkeen nämä ihmiset uudelleenasuttivat saaret. Vedet tulivat Nu'un kieron puoliveljen vain huvitellessa itseään. Hän juoksi arkin luo sisään päästäkseen, mutta hänen huutojaan ei kuultu. Hän rukoili Lono-Jumalaa sisarensa nimessä, mutta ei pelastunut. Hän tuli vihaiseksi ensimmäiselle ihmisparille jotka olivat syynä näihin vaikeuksiin, sillä he olivat päästäneet pahan maailmaan. Hän rukoili Lonoa että koko maa hävitettäisiin ja että ensimmäinen ihmispari herätettäisiin henkiin näkemään minkä surkeuden he olivat aiheuttaneet."

Alkup. Lähde: Barrère, Dorothy B. The Kumuhonua Legends: A Study of Late 19th Century Hawaiian Stories of Creation and Origins, Pacific Anthropological Records number 3, Bishop Museum, Honolulu, HI, 1969.

Historioitsija Josefus mainitsi aikoinaan yhdeksän eri kansaa, joiden kertomuksissa mainittiin ihmisten eläneen aiemmin lähes tuhatvuotiaiksi, aivan kuten Raamattu kertoo olleen ennen vedenpaisumusta. Nykyäänkin tämä tieto ihmiskunnan ”kultaisesta ajasta” elää Raamatun ulkopuolella esim. Hare Krishna -kultin uskomuksissa ja vaikkapa legendassa Shangri La:sta, ”onnellisten laaksosta”. Japanilaisilla taasen on omat kertomuksensa ajasta, jolloin eläimet ja ihmiset elivät harmoniassa keskenään jne.

Mikäli esimerkiksi koko maa-planeetan pinnan perusteellisesti myllännyt globaali vedenpaisumus-superkatastrofi on tapahtunut -johon muuten viittaavat UT:ssa Jeesus28, Pietari16 ja heprealaiskirjeen kirjoittaja17- sillä on valtava vaikutus moniin tehtyihin päätelmiin maapallon geologisesta historiasta. Aiempina vuosisatoina tämä katastrofalismi-ajattelu oli voimissaan ja yleisesti hyväksyttyä. Se on taas viime vuosikymmeninä ollut tulossa takaisinpäin, koska meillä on niin paljon vääjäämätöntä näyttöä valtavista katastrofaalisista mullistuksista Maan historiassa. Mihin aikaskaalaan nuo mullistukset sijoitetaan, riippuu pitkälti siitä millainen ennakkokäsitys meillä on Maan menneisyydestä.

Dinosaurusten on väitetty hävinneen 65 miljoonaa vuotta sitten. Kuitenkin esimerkiksi Jobin kirjassa12 kuvaillaan jopa muutamien evoluutioteoriaan vankasti uskovien ateistien mukaan nimenomaan dinosaurusta. Ennen 1800-lukua puhuttiin kaikkialla lohikäärmeistä ja vasta tämän jälkeen luotiin sana dinosaurus. The World Book Encyclopedia (Vol. 5, 1973) tiesi kertoa seuraavaa: "Legendojen lohikäärmeet ovat, ihme kyllä, kuin todellisia eläimiä, jotka ovat eläneet menneisyydessä. Ne muistuttavat paljon suuria matelijoita (dinosauruksia), jotka hallitsivat maata paljon ennen kuin ihmisen on oletettu ilmaantuneen. Lohikäärmeet olivat yleensä pahoja ja tuhoavia. Jokainen kansa tuntee ne mytologiassaan."


Ylempänä kaksi ns. Ica-kiveä, joita on löytynyt tuhansittain Etelä-Amerikasta Perusta. Ica-kiviin on kuvattu käytännöllisesti katsoen kaikki dinosaurukset. Kuvassa alhaalla on replikaatti harvinaisesta kivettyneestä dinosauruksen nahkalöydöksestä, jossa on samat rosettakuviot kuin Ica-kivissä. Ica-kivien kuvitus on siis autenttista myös ihon kuvioinnin suhteen.

Lähteitä: Raamatunkohdat: 11 Moos 1:31, 2 Room 5:12, 1 Kor 15:21, 3 1 Moos 1:29-30, 4 Joh 12:31, 5 Mat 6:10, 6 Hep 2:8, 7 1 Joh 5:19, 8 Room 1:22-23, 9 Room 8:21-22, 10 Mat 22:29, 11 Kol 2:8, 12 Job 40:15-21, 13 Room 8:20, 14 Joh 3:16, Gal 1:4, 2 Kor 5:19 15 1 Moos 3:17, 16 2.Piet 3:13 17 Heb 11:7, 18 Luuk 17:20, 19 Hep 6:5, 20 Gal 5:17, 21 Room 8:7, 22 Room 7:17-25, 23 Mark 16:17-20, 24 Room 1:20, 25 Hep 12:1-12, 28 Mat 24:37-39, 30 1 Moos 9:3, 31 1 Moos 9:4, 32 2 Moos 17:14, 33 Apt 15:20, 34 Matt 4:16, Luuk 1:79, 35 Ilm. 2:21-23, 36 Matt 7:1-2, 37 Job 40:15-21 38 Joh 16:33, Room 8:18
26 www.perusteet.tk
27 Dinosaurusten arvoitus ja Raamattu, Pekka Reinikainen




Perusteet.tk