Ristin Voitto 13.02.2013. Tekstimuodossa alla.



Magneettikentät kertovat nuoresta maailmankaikkeudesta
Jan Nummensalo

Merkuriuksen magneettikenttä mitattiin ensimmäistä kertaa Mariner 10 -luotaimella vuonna 1975. Koska tiedemiesten käsityksen mukaan Merkurius on 4,5 miljardin vuoden ikäinen, sillä ei odotettu olevan minkäänlaista magneettikenttää. Planeetalla kuitenkin havaittiin olevan magneettikenttä, mikä jätti tutkijat ymmälleen.

Vuonna 1983 kristitty ydinfyysikko-kosmologi Russel Humprheys julkisti mallin, joka selittää taivaankappaleiden magneettikenttiä. Malli perustui hänen tekemiinsä laskelmiin, joiden lähtökohtana olivat Raamatun maininnat siitä, että Jumala on luonut maan ja taivaat ”vedestä ja veden kautta” (2. Piet. 3:5, 1. Moos 1.). Mainintojen pohjalta Humprheys päätteli, että vesi oli lähtöaine, jonka Jumala luodessaan muutti muiksi alkuaineiksi.

Toiseksi Humprheys oletti, että luotujen vesimolekyylien vetyatomien spinit (eräs alkeishiukkasten ominaisuus) olivat luotuina kaikki samansuuntaiset, mikä johtaa tasaiseen samansuuntaiseen magneettikenttään. Jumalan muuttaessa veden muiksi alkuaineiksi spinit olisivat hävinneet, mutta magneettikenttä olisi jäänyt jäljelle normaalien sähkömagnetismia kuvaavien matemaattisten mallien mukaisesti. Myöhemmin magneettikenttä heikkenisi itsestään planeettojen ytimien aiheuttaman sähköisen resistentin vuoksi.

Mallin kolmantena perustana oli klassinen kristillinen näkemys, jonka mukaan luominen olisi tapahtunut noin 6 000 vuotta sitten.

Ennusteet toteutuvat

Mallinsa avulla Humprheys laski matemaattisia ennusteita planeettojen magneettikentille ja niiden heikkenemiselle luomisesta meidän päiviimme. Yllätys tai ei, malli sopi hyvin paitsi astronomeja kummastuttaneeseen Merkuriuksen magneettikenttään, myös kaikkeen muuhun tietoon, mitä taivaankappaleiden magneettikentistä tuolloin oli saatavilla. Eivätkä sen jälkeiset uudet tutkimustulokset ole muuttaneet tilannetta.

Humprheys ennusti mallinsa avulla esimerkiksi Neptunuksen ja Uranuksen tuolloin tuntemattomat magneettikenttien voimakkuudet. Laskelmien tulokset erosivat noin 100 000-kertaisesti alkuräjähdysteoriaan perustuneiden mallien antamista tuloksista. Kun Voyager 2 -luotain ohitti Uranuksen 1986 ja Neptunuksen 1989, Humphreysin ennuste osoittautui kuitenkin oikeaksi.

Magneettikenttien heikkenemisestä Humprheys ennusti, että esimerkiksi Merkuriuksen osalta se olisi niin nopeaa, että kun seuraava luotain saapuisi tutkimaan magneettikenttää, heikkeneminen olisi heti havaittavissa. Näin tapahtuikin: Messenger-luotain saatiin Merkuriuksen kiertoradalle vuonna 2011, ja se havaitsi nopeasti, että planeetan magneettikenttä oli heikentynyt lähes 8 prosenttia vuoteen 1975 verrattuna! 4,5 miljardin vuoden aikaskaalaan verrattuna 36 vuotta ei ole käytännössä mitään, ja siihen nähden mitattu heikkeneminen on huikaisevan yhtäkkinen romahdus.

Myös maan magneettikenttä heikkenee

Myös oman planeettamme magneettikenttä on heikentynyt noin 10 prosenttia sen 150 vuoden aikana, jolloin sitä on osattu mitata. Koska magneettikenttä muun muassa osaltaan suojaa meitä avaruuden haitalliselta säteilyltä, tutkijat ovat seuranneet ilmiötä huolestuneina.

Kanadalainen National Post -lehti otsikoi lokakuussa 2012: ”Maan magneettikenttä kohtaamassa kaaosta aiheuttavan (ehkä elämää muuttavan) käännöksen”. Artikkelitekstissä lehti totesi maan magneettikentän muutoksista: ”Vaikutuksia on vaikea ennakoida, mutta ne voivat olla valtavia.”

Tämä kaikki muistuttaa Jeesuksen sanoista Luukkaan evankeliumissa: ”Kaikki lamaantuvat pelosta odottaessaan sitä, mikä on kohtaava ihmiskuntaa, sillä taivaiden voimat järkkyvät. Silloin nähdään Ihmisen Pojan tulevan pilven päällä suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan.” (Luuk. 21:25–28.)

Kirjoittaja on tieteen ja uskon suhdetta tutkiva vapaakirkollinen seurakuntatyöntekijä Seinäjoelta, joka on suorittanut myös kemian alan korkeamman yliopistotutkinnon. www.perusteet.tk
Perusteet.tk