Mihin reagoitiin:

Tähtitieteen professori Valtaoja kertoili pitkässä haastattelussaan Opettaja-lehdessä 13.01.2006 ateistisista näkemyksistään, pitäen uskoa ja uskonnollisuutta asioina jotka eivät kuulu kouluun ja joilla ei muutenkaan ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Opettaja-lehden "Keskustelua"-palstalla 10.02.2006 julkaistu kirjoitus:

Usko, arvot ja todellisuus

”Uskollamme ja arvoillamme ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa” väittää Professori Valtaoja Opettaja-lehden 1-2/2006 haastattelussa. Hän käy aggressiivisesti uskoa, uskontoa, uskonnonopetusta, evoluutiokritiikkiä ja Raamatulliseen maailmankuvaan uskovia tahoja kuten kreationisteja vastaan. Tunnustuksellisena ateistina prof. Valtaoja on kuitenkin nyky-Suomessa marginaaliryhmässä.

Valtaoja käy esimerkiksi luonnossa esiintyvää äärimmäistä monimutkaisuutta Älykkään Suunnittelijan näkökulmasta tarkastelevia ihmisiä vastaan kysymällä retorisesti, haluaisiko kukaan todella jonkun opettajan tarkastelevan moisia ajatuksia oppilaidensa kanssa. Omituinen heitto maassa, jossa noin 90 % kansasta kuuluu johonkin kristilliseen yhteisöön, jossa tunnustaudutaan uskoon Luoja -Jumalaan.

Valtaoja on voimakkaasti oman ideologiansa, ateismin kannalla ja pyrkii näköjään tilaisuuden tullen markkinoimaan sitä myös kouluopetuksen peruslähtökohdaksi. Valtaojan vaativa puritanismi on toki sinällään kunnioitettavan rohkea veto suvaitsevaisuutta korostavassa yhteiskunnassamme.

Valtaoja toivoo kyllä viisauden opettamista, eli kykyä tiedon soveltamiseen hyvällä tavalla, mutta samalla hän joutuu toteamaan omasta maailmankatsomuksestaan kumpuavan arvomaailman suhteellisuuden ja epävarmuuden. Tiedon soveltaminen käytäntöön tapahtuu kuitenkin aina arvojen kautta.

Kun mietitään kristillisten arvojen ja maailmankuvan vaikutusta, olisi ehkä syytä kohdistaa mielenkiinto historiaan. Kirjassaan Ymmärryksen Siivet –miksi tiede on länsimaista? Päiviö Latvus tarkastelee sidonnaisuuksia liittyen eri kulttuurien tieteelliseen ym. kehitykseen ja väittää kristillisestä arvomaailmasta ponnistavan tavan tarkastella maailmaa ja elää olevan ylivertainen kyvyssään tuottaa ympäröivään kulttuuriin luovalla tavalla uutta tietoa ja innovatiivisuutta.

Kirjassaan Latvus väittää perustellen nimenomaan kristillistyyppisen arvopohjan ja elämänkatsomuksen olevan se merkittävä ero, joka johti Länsimaiden ylivoimaiseen teknistieteelliseen kehitykseen verrattuna muuhun maailmaan. Ateistisen arvomaailman saavutuksia voi sitten tutkia vaikkapa eräässä rajanaapurissamme.

Näyttäisi siltä, että prof. Valtaoja sotkee toisiinsa tiedon ja sen tulkinnasta muodostuvan maailmankuvan. Suosittelisin tässä kohden tutustumaan esimerkiksi kasvatustieteen professori Tapio Puolimatkan vastikään ilmestyneeseen kirjaan Usko, tieto ja myytit, joka käsittelee maailmankuvamme ja tiedon suhdetta toisiinsa. Edellä mainittuja ynnä muita kirjoja teistisen maailmankuvan suhteesta tietoon voi halutessaan tarkastella esim. osoitteessa www.perusteet.com.

Jan Nummensalo
FM, Seinäjoki


Valtaojan haastattelua kommentoivat myös muutamat muut, näitä kirjoituksia julkaistiin kolme kappaletta Opettaja-lehdessä 27.01.06.

Perusteet.tk