Ao. kirjoitus julkaistiin Ylioppilasaineita 2005 -kirjassa materiaalina aineistotehtävään.

Valitettavasti koulusurmaaja Auvisen teot osoittivat myöhemmin ao. kirjoituksen huolen aiheellisuuden... :/ Ilkka 12.11.07.
Opettaja-lehden "Keskustelua"-palstalla 21.01.2005 julkaistu kirjoitus:

Evoluutioteoria + etiikan opetus = probleema

Murrosikäinen nuori etsii arvomaailmaansa, itseään ja pelisääntöjä joilla elämäänsä eläisi. Murrosiässä irrottaudutaan vanhemmista ja kyseenalaistetaan se arvomaailma joka on kotona opittu. Se, millaisia maailmankuvan vaihtoehtoja koulu ja yhteiskunta tässä herkässä vaiheessa nuorelle tarjoavat, vaikuttaa hänessä ehkä koko loppuiän. Maailmankuva vaikuttaa meissä siihen miten suhtaudumme ja asennoidumme elämässämme itseemme, muihin ihmisiin ja maailmaan ympärillämme.

Valitettavasti "Heikot sortuu elon tiellä, vahvat sen kuin porskuttaa" on arvo, joka välittyy tehokkaasti paradigman asemassa koululaitoksessamme opetettavasta maailmankuvasta. Nuoret oivaltavat nopeasti, että em. periaate on evoluutioteoriassa kaiken edistyksen avain.

Kun nuorille kerrotaan, että kaiken taustalla on lopulta "itsekäs geeni", on vaikeaa opettaa nuorille yhtäaikaa etiikkaa, myötäelämisen kykyä ja yhteisvastuuta. Kun Yhdysvalloissa kymmenkertaistettiin evoluution opettamiseen käytettävä aika ja koulukirjojen sivumäärä 1960-luvulla, väkivaltarikollisuus ja itsemurhat lähtivät nousuun muutaman vuoden viiveellä ja nousu oli useita satoja prosentteja seuraavien parin vuosikymmenen aikana.

Tämä on luonnollinen seuraus maailmankuvan (ja arvopohjan) aktiivisesta muuttamisesta kristillisestä naturalistiseen (God out of school-politiikka). Nuoret ovat älykkäitä ja ymmärtävät nopeasti että jos elämässä vahvojen kuuluu pärjätä, vastaavasti heikkojen kuuluu sortua. Tämä on "hyvä" niin globaalisti kuin lähipiirissäkin. Tällaisen elämänkatsomuksen sisäistäminen ei todellakaan anna nuorelle eikä häntä ympäröivälle yhteiskunnalle onnellisen elämän eväitä. "Emme opiskele koulua, vaan elämää varten" pitää kuitenkin edelleen paikkansa.

Kun evoluutioteoriaa käsitellään, tulisi teorian elämänkatsomukselliseen puoleen kiinnittää huomattavasti enemmän huomiota kuin tähän asti on tehty. Edellisessä kappaleessa mainituista syistä ei ole eettisesti oikeutettua eikä yhteiskunnallisesti järkevää opettaa lapsille ja nuorille evolutiivista maailmankuvaa de facto.

Nähdäkseni se ei ole, Luojan kiitos, juridisestikaan perusteltua niin kauan kuin maailmalla on yliopistotasolla asti biotieteiden ihmisiä, jotka omasta mielestään perustellusti kyseenalaistavat koko teorian. Olkoonkin että monet näistä, kuten esim. Otaniemen bioprosessitekniikan professori Matti Leisola, ovat evoluutioteorian perusteiden kyseenalaistamisesta saaneet palautteena kaikkea muutakin kuin rakentavaa kritiikkiä.

Ei kuitenkaan pitäisi olla keneltäkään pois jättää auki ovea myös sille mahdollisuudelle, että näin raaistava maailmankuva ei välttämättä olisikaan absoluuttinen totuus. Olipa evoluutioteoria totta tai ei, ko. tieto itsessään on tarpeeton lähes missä tahansa ammatissa toimittaessa. Elämän perussävyä se saattaa nuoressa ihmisessä kuitenkin muokata rajustikin, ja aika rumaan suuntaan.

Jan Nummensalo
FM
Seinäjoki

Kirjoitus herätti vastakaikua ja vastineiksi luonnehdittavia kirjoituksia julkaistiin peräti kolme kappaletta Opettaja-lehdessä 11.2.05. Keskustelupalstan alussa oli johdantona: "Opettajan 3/21.1. Keskustelussa julkaistu maisteri Jan Nummensalon kirjoitus evoluutioteorian ja etiikan opetuksen ristiriidoista herättää mielipiteitä."

Yllä olevasta kirjoituksestani oli lainattu ote myös ev.lut. Kansanlähetyksen Uusi Tie -lehden helmikuun puolen välin paikkeilla ilmestyneen numeron "Lehdistä poimittua"-palstalle.
Perusteet.tk